Metsästyskoirakokeiden luokat ja valmistautuminen

Metsästyskoirakokeiden luokat ja valmistautuminen

Metsästyskoirakokeiden luokat mietityttävät usein omistajaa, joka on kouluttanut koiraansa metsällä vuoden tai kaksi ja pohtii, olisiko koira valmis kokeeseen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten luokkajako toimii Suomessa, millä tuloksella luokasta noustaan seuraavaan ja miten koira ja ohjaaja valmistautuvat ensimmäiseen koepäivään. Kun tiedät, mitä tuomari arvostelee, harjoittelu osuu oikeisiin asioihin eikä koepäivä yllätä.

Kuka kokeet järjestää ja miksi niihin osallistutaan

Viralliset metsästyskoirien kokeet kuuluvat Suomen Kennelliiton alaisuuteen. Käytännössä niitä järjestävät rotujärjestöt, kennelpiirit ja paikalliset yhdistykset. Jokaisella koemuodolla on oma Kennelliiton vahvistama koesääntö, ja tulokset kirjataan KoiraNet-järjestelmään, josta kuka tahansa voi tarkistaa ne.

Tuloksella on merkitystä myös näyttelykehän ulkopuolella. Monilla metsästysroduilla koetulos vaaditaan käyttövalion arvoon, ja osa rotujärjestöistä huomioi koetulokset jalostussuosituksissaan. Harrastajalle koe on ennen kaikkea ulkopuolinen arvio: tuomari huomaa asioita, joita omistaja ei omassa tutussa maastossaan näe.

Metsästyskoirakokeiden luokat koemuodoittain

Useimmissa koemuodoissa on kaksi perusluokkaa: avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaikki aloittavat avoimesta luokasta. Voittajaluokkaan siirrytään, kun koira on saanut avoimesta luokasta ykköspalkinnon. Palkinnot jaetaan yleensä 1., 2. ja 3. palkintoon, ja jos koira ei yllä palkinnolle, tulokseksi merkitään 0.

Koemuodot eroavat silti toisistaan selvästi, ja luokkarakenne riippuu lajista:

– Hirvenhaukkukoe – esimerkiksi karjalankarhukoira, jämtlanninpystykorva ja harmaa norjanhirvikoira. Koira hakee hirven ja haukkuu sen paikalleen. Luokat ovat AVO ja VOI.
– Ajokoe – suomenajokoira, beagle ja muut ajavat koirat. Koira ajaa jänistä tai kettua, ja luokat ovat AVO ja VOI.
– Linnunhaukkukoe – suomenpystykorva haukkuu puuhun nousseita metsäkanalintuja.
– Kanakoirien kokeet – nuorille, alle kaksivuotiaille koirille on oma nuorten luokka (NUO), ja sen jälkeen kilpaillaan AVO- ja VOI-luokissa.
– Noutajien kokeet – taipumuskoe (NOU) arvioidaan hyväksytty tai hylätty -periaatteella. Metsästyskokeessa (NOME-B) on alokas-, avoin- ja voittajaluokka.

Lisäksi monet rodut osallistuvat metsästyskoirien jäljestyskokeeseen (MEJÄ), jossa koira seuraa haavoittuneen riistan verijälkeä. Lajissa korostuu ohjaajan kyky lukea koiraa, ja sitä käsitellään tarkemmin artikkelissa jäljestyskoulutuksesta ja ohjaajan roolista. Spanieleilla ja mäyräkoirilla on omat kokeensa. Säännöt ja ikärajat kannattaa siksi tarkistaa aina omasta koesäännöstä eikä toisen rodun harrastajan muistikuvista.

Mitä tuomari oikeasti arvostelee

Haukkuvilla lajeilla tuomari seuraa, miten koira hakee, kuinka sinnikkäästi se pysyy riistalla, millainen sen haukku on ja miten se toimii yhteistyössä ohjaajan kanssa. Pelkkä kova ääni ei riitä. Koira, joka haukkuu tyhjää tai jättää hirven heti ensimmäisen siirtymän jälkeen, ei saa korkeita pisteitä, vaikka se olisi kuinka innokas.

Noutajakokeissa painotetaan merkkaamista, ohjattavuutta, riistan pehmeää käsittelyä ja rauhallisuutta laukauksen jälkeen. Yksi asia on yhteinen lähes kaikille koemuodoille: laukausarkuus johtaa käytännössä aina hylkäykseen. Jos koira alkaa yhtäkkiä pelätä laukauksia, vaikka se on aiemmin sietänyt ne, se on syytä viedä ensin eläinlääkäriin. Taustalla voi olla esimerkiksi kipu tai korvaongelma.

Yleinen myytti: hyvä metsästyskoira syntyy, ei kasva

Ajatus on sinnikäs: koira joko osaa tai ei osaa, ja vietti hoitaa loput. Taipumukset kyllä periytyvät. Kokeessa kuitenkin kaatuu useammin puuttuva yhteistyö kuin puuttuva vietti. Luoksetulo, odottaminen ja vieraiden ihmisten ja koirien sietäminen opetetaan.

Ruokapalkka ei myöskään vie riistaintoa. Moni noutajakouluttaja käyttää positiivista vahvistamista ja leikkipalkkaa perusasioiden opettamiseen, ja riista toimii palkkana myöhemmin. Pakkoon perustuvat menetelmät eivät kuulu nykyaikaiseen koulutukseen, ja sähköpantojen käyttöä rajoittaa Suomessa eläinsuojelulainsäädäntö.

Valmistautuminen koepäivään askel askeleelta

Aloita lukemalla koesääntö kokonaan. Se kertoo, mitä arvostellaan ja mikä johtaa hylkäykseen. Varmista sen jälkeen perusasiat: koiran on oltava rekisteröity ja tunnistusmerkitty, rokotusten on oltava Kennelliiton rokotusmääräysten mukaiset ja omistajan jäsenyyden voimassa.

Seuraavaksi kokenut kouluttaja siirtää harjoitukset vieraaseen maastoon. Koira, joka toimii moitteetta omalla metsäpalstalla, voi olla aivan eri koira uudessa paikassa uusien hajujen keskellä. Hyvä tavoite on 2-3 harjoituskertaa viikossa 3-4 kuukauden ajan ennen koetta. Mukaan kannattaa ottaa vieras ihminen tuomarin rooliin.

Kunto on kolmas osa-alue. Hirvi- ja ajokoe voivat kestää useita tunteja vaihtelevassa maastossa, joten peruskuntoa rakennetaan viikkojen ajan eikä vasta koetta edeltävänä viikonloppuna. Ilmoittautuminen hoidetaan yleensä Kennelliiton Omakoira-palvelussa tai järjestäjän ohjeiden mukaan, ja suosittuihin kokeisiin paikat täyttyvät nopeasti.

Yleisimmät virheet ennen ensimmäistä koetta

Tyypillinen tilanne on tämä: labradorinnoutaja noutaa kotipihalla kymmenen kertaa peräkkäin täydellisesti. Kokeessa paikalla on vieraita ihmisiä, laukaus ja muita koiria odottamassa vuoroaan. Koira lähtee ennen lupaa, ja hyvä mahdollisuus menee hukkaan. Virhe ei johdu koirasta. Häiriöitä ei vain ole harjoiteltu.

Toinen yleinen virhe on ilmoittautuminen yhden onnistuneen metsäpäivän perusteella. Kolmas on ohjaajan jännityksestä johtuva ylikäskyttäminen. Ylimääräiset käskyt ja jatkuva puhuminen sotkevat koiran työskentelyä ja laskevat noutajakokeissa pisteitä. Jos koira on edellisenä päivänä ontunut, kokeesta kannattaa jäädä pois. Tuomari keskeyttää kokeen joka tapauksessa, jos koira ei ole kunnossa.

Koirakoulun ja harjoitusryhmän rooli

Rotujärjestöjen harjoitusryhmät ja koulutuspäivät ovat edullisin tapa tutustua koetilanteeseen. Yksilövalmennus maksaa tyypillisesti 60-120 € tunnilta, ja se kannattaa, kun ongelma on rajattu, kuten levoton odottaminen tai epävarma luovutus. Lajien eroja käsitellään tarkemmin artikkelissa metsästyskoiran koulutuksen laji- ja rotukohtaisuudesta. Lintukoirien omistajille sopii jatkoksi artikkeli haku- ja noutotyöskentelystä.

Koirakoulu keskittyy koulutukseen ja käyttäytymiseen. Terveysasiat kuuluvat eläinlääkärille, hoito omistajan poissa ollessa koirahoitolalle ja varusteet eläinkauppaan.

UKK

Minkä ikäisenä koira voi osallistua metsästyskokeeseen?
Ikäraja vaihtelee koemuodoittain, ja se löytyy kunkin lajin koesäännöstä. Monet koirat osallistuvat ensimmäiseen kokeeseensa 1-2-vuotiaina. Kanakoirilla on nuorille koirille oma NUO-luokka.

Täytyykö omistajan olla metsästäjä, jotta koira voi osallistua kokeeseen?
Ei useimmissa koemuodoissa. Laukaukset ampuu yleensä järjestäjän nimeämä ampuja. Omistajan pitää kuitenkin tuntea lajin säännöt ja tarkistaa ohjaajaa koskevat vaatimukset koesäännöstä.

Paljonko metsästyskoirakoe maksaa?
Koemaksu on usein muutamia kymmeniä euroja, karkeasti 25-60 € lajista ja järjestäjästä riippuen. Lisäksi tulevat matkat sekä mahdolliset harjoitus- ja valmennuskulut.

Yhteenveto: luokka kertoo, missä koira on nyt

Luokka ei arvota koiraa. Se kertoo, missä vaiheessa koiran ura on. Avoimesta luokasta aloitetaan, ykköspalkinto vie voittajaluokkaan, ja jokaisella lajilla on omat tarkennuksensa. Valmistautuminen onnistuu parhaiten, kun luet koesäännön, harjoittelet vieraassa maastossa häiriöiden kanssa ja rakennat kunnon ajoissa. Ensimmäinen koe on hyvä nähdä oppimiskokemuksena, ei loppukokeena.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista