Lintukoiran koulutus kannattaa aloittaa jo ennen ensimmäistä metsästyskautta, koska haku ja nouto rakentuvat kymmenistä pienistä harjoituksista eivätkä synny pelkän vaiston varassa. Tämä artikkeli on tarkoitettu noutajan, spanielin tai kanakoiran omistajalle, joka haluaa koiran etsivän riistan järjestelmällisesti ja tuovan sen käteen ehjänä. Hyvin koulutettu lintukoira säästää metsästäjältä tunteja ja vähentää haavoittuneen riistan katoamista.
Haku ja nouto ovat eri taitoja. Hakussa koira työskentelee kaukana ohjaajasta itsenäisesti, mutta nouto vaatii tarkkuutta, malttia ja yhteistyötä aivan ohjaajan vieressä. Koulutus onnistuu, kun molempia harjoitellaan erikseen ennen kuin ne yhdistetään.
Lintukoirien työtavat eroavat toisistaan
Suomessa lintukoiraksi kutsutaan useita roturyhmiä, ja jokaisen koulutus painottuu hieman eri asioihin. Kanakoirat, kuten saksanseisoja, englanninsetteri ja pointteri, hakevat laajalti ja seisovat linnun. Niillä nouto on usein toissijainen taito. Noutajat, kuten labradorinnoutaja, kultainennoutaja ja flatcoated retriever, työskentelevät pääasiassa laukauksen jälkeen ja noutavat ammutun linnun maalta tai vedestä. Spanielit, esimerkiksi englanninspringerspanieli, hakevat tiheää maastoa haulikon kantaman sisällä, nostavat linnun ja noutavat sen.
Lisäksi Suomessa on suomenpystykorvan kaltaisia haukkuvia lintukoiria, joiden työ on aivan toisenlaista. Rotukohtaisista eroista voi lukea lisää artikkelista metsästyskoiran koulutus lajin ja rodun mukaan. Tämä teksti keskittyy hakuun ja noutoon.
Lintukoiran koulutus alkaa pennusta
Lintukoiran pohjatyö tehdään 8-16 viikon iässä samalla tavalla kuin minkä tahansa koiran. Pentu tutustuu erilaisiin maastoihin, veteen, ajoneuvoihin ja ihmisiin. Laukauksen ääneen totutetaan vasta, kun pentu on rentoutunut ja kiinnostunut jostain muusta, esimerkiksi ruokailusta. Ääni tuodaan ensin kaukaa ja vähitellen lähemmäs.
Noudon alku on yksinkertainen. Pentu saa kantaa pientä pehmeää lelua tai kevyttä noutokapulaa, ja ohjaaja palkitsee aina, kun pentu tuo esineen kohti. Kapulaa ei vedetä suusta. Kokenut kouluttaja istuu käytävällä tai kapeassa tilassa, jolloin pennulla on vain yksi suunta palata.
Hakutyöskentelyn rakentaminen vaihe vaiheelta
Hakua kehitetään asteittain helpommasta vaikeampaan. Toimiva runko kuuden kuukauden ikäiselle koiralle näyttää tältä:
1. Kapula piilotetaan matalaan kasvillisuuteen koiran nähden, ja koira lähetetään hakemaan sanalla ”etsi”.
2. Kapula piilotetaan koiran ollessa paikalla katsomatta, jolloin koira joutuu käyttämään nenäänsä.
3. Hakualue laajenee 10 metristä 30-50 metriin, ja maastoon tuodaan sivutuulta.
4. Mukaan otetaan useampi piilotettu kapula, ja ohjaaja ohjaa koiraa pillillä ja käsimerkeillä.
5. Kapuloiden tilalle otetaan riistan siipiä tai sulattuja riistalintuja.
Tuulen suunta ratkaisee paljon. Koira lähetetään hakemaan vastatuuleen, jolloin haju kantautuu sitä kohti. Pillin käytössä monet suomalaiset harrastajat käyttävät Acme 210.5 -pilliä, joka maksaa noin 10-15 €. Merkitys on tärkeämpi kuin merkki: yksi pitkä vihellys tarkoittaa pysähtymistä ja toistuvat lyhyet vihellykset luoksetuloa, ja näitä ei koskaan sekoiteta. Luotettava luoksetulo on hakutyön turvaverkko, ja sen rakentamisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa luoksetulon opettaminen luotettavaksi komennoksi.
Noutotyöskentely – pito, palautus ja luovutus
Hyvä nouto on kolmiosainen: koira poimii riistan nopeasti, kantaa sen suoraan ohjaajalle ja luovuttaa sen käteen pehmeällä otteella. Pehmeää otetta kutsutaan usein termillä ”pehmeä suu”. Ammuttu sorsa, jossa on hampaanjälkiä, on merkki joko koulutuksen puutteesta tai liian kovasta paineesta noudon aikana.
Pitoa opetetaan rauhallisessa tilassa. Koira saa kapulan suuhunsa, ohjaaja koskettaa leukaa kevyesti ja palkitsee muutaman sekunnin kestäneestä pidosta. Kestoa pidennetään vähitellen. Palkkana toimivat ruoka ja kehu, ja leikkipalkka sopii erityisesti noutajille, joille itse heitto on jo palkitseva. Eri palkkaustapojen vertailu löytyy artikkelista palkkaustavat koulutuksessa.
Malttia harjoitellaan alusta asti. Koira istuu ohjaajan vieressä, kapula heitetään, ja koira lähetetään vasta erillisestä käskystä. Joka toinen tai joka kolmas heitto haetaan ohjaajan itse. Näin koira oppii, ettei jokainen putoava esine kuulu sille, mikä on metsällä elintärkeää, kun koiran pitää istua rauhassa koko sorsalennon ajan.
Myytti: pakkonouto on ainoa tapa saada varma noutaja
Perinteisessä koulutuksessa noutoa opetettiin pakkonoutona, jossa koiraa painostettiin fyysisesti ottamaan kapula suuhunsa. Moni vanhan polven metsästäjä pitää menetelmää yhä välttämättömänä. Väite ei pidä paikkaansa. Positiiviseen vahvistamiseen perustuvalla koulutuksella saadaan yhtä varma nouto, ja koiran motivaatio säilyy myös vaikeissa olosuhteissa, kuten kylmässä vedessä marraskuussa.
Pakko tuottaa usein juuri niitä ongelmia, joita sillä yritetään estää: koira puristaa riistaa, pudottaa sen ennen luovutusta tai alkaa välttelemään ohjaajaa. Moderni lintukoirakouluttaja rakentaa noutoa pienin askelin ja palkitsee onnistumisista.
Yleisimmät virheet lintukoiran koulutuksessa
Liikaa heittoja yhdellä kerralla. Nuori koira innostuu, ja omistaja heittää kapulaa 20 kertaa peräkkäin. Kymmenennen heiton jälkeen palautus muuttuu hitaaksi ja koira alkaa kiertää. Lyhyt harjoitus, 3-5 noutoa, ja lopetus koiran ollessa vielä innokas toimii paremmin.
Koiran jahtaaminen, kun sillä on kapula suussa. Jos ohjaaja lähtee perään, koira oppii nopeasti, että kapulan kanssa karkaaminen on hauska leikki. Ohjaaja kääntyy päinvastaiseen suuntaan tai kyykistyy, jolloin koira tulee luokse itse.
Koulutus maastossa väärään aikaan. Suomessa koiraa ei saa pitää irti toisen maalla 1.3.-19.8. välisenä aikana. Kesän hakutreenit tehdään omalla alueella, luvan saaneilla koulutusalueilla tai riistanhoitoyhdistyksen kanssa sovituissa paikoissa.
Kokeet ja kurssit lintukoiralle
Suomen Kennelliiton alaisuudessa järjestetään lintukoirille omia kokeita. Noutajilla ensimmäinen virallinen koe on usein noutajien taipumuskoe NOU, jonka jälkeen edetään metsästyskokeeseen NOME-B tai työkokeeseen WT. Kanakoirilla on omat kenttäkokeensa, ja spanieleilla omat metsästyskokeensa. Koe on hyvä mittari koulutuksen tasolle, vaikka koiraa ei koskaan veisi metsälle.
Kursseja järjestävät rotujärjestöt, kennelpiirit ja yksityiset kouluttajat. Lintukoirien harrastuskurssi maksaa tyypillisesti 150-300 € kaudelta, ja yksilövalmennus maksaa 60-120 € tunnilta. Kouluttajalta kannattaa kysyä, käyttääkö hän palkkaan perustuvia menetelmiä ja onko hänellä omakohtaista kokemusta kyseisestä rotuluokasta. Koirakouluttajan ammatti ei ole Suomessa säädelty, joten tausta pitää selvittää itse.
Jos aiemmin innokkaasti noutanut koira alkaa yhtäkkiä pudotella riistaa tai kieltäytyy ottamasta sitä suuhunsa, syy ei välttämättä liity koulutukseen. Hammaskipu, suun vamma tai tuki- ja liikuntaelinten kipu tutkitaan ensin eläinlääkärillä.
UKK
Minkä ikäisenä lintukoiran noutokoulutus kannattaa aloittaa?
Leikinomaisen kantamisen voi aloittaa heti, kun pentu tulee kotiin 8-10 viikon iässä. Varsinainen malttiharjoittelu ja ohjatut noudot aloitetaan yleensä 5-7 kuukauden iässä.
Voiko lintukoiraa kouluttaa ilman oikeaa riistaa?
Perustaidot opetetaan kapuloilla, ja ne riittävät pitkälle. Ennen ensimmäistä metsästyskautta koiran on kuitenkin hyvä noutaa sulattuja riistalintuja, koska höyhenet ja paino tuntuvat suussa erilaisilta.
Sopiiko lintukoiran koulutus perhekoiralle, joka ei metsästä?
Sopii hyvin. Haku- ja noutotyöskentely kuormittaa noutajia ja spanieleita sopivasti sekä henkisesti että fyysisesti, ja moni perhekoira osallistuu WT-kokeisiin pelkästään harrastuksena.
Malttia ennen vauhtia
Lintukoiran koulutus onnistuu, kun haku ja nouto rakennetaan erikseen, harjoitukset pidetään lyhyinä ja palkka tulee onnistumisesta eikä pakosta. Koira, joka osaa odottaa, löytää riistan ja luovuttaa sen pehmeästi käteen, on metsällä arvokkaampi kuin nopein mahdollinen koira. Seuraavalla treenikerralla kannattaa kokeilla yksinkertaista muutosta: jätä joka kolmas kapula koiralle hakematta ja hae se itse.